Linkkejä


Yhteystiedot


Esiopetus kirkonkylä  

Kyläkarviantie 17
39930 Karvia

Esikoulunopettaja
Jaana Korpi   
puh. 040 120 3910

sähköposti:
etunimi.sukuni@karvia.fi

Sisältöalueet



Sisältöalueet

1. Kieli ja vuorovaikutus
2. Matematiikka
3. Etiikka ja katsomus
4. Ympäristö- ja luonnontieto
5. Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys
6. Taide ja kulttuuri
7. Yhteistyötahot
8. Erityistä tukea tarvitseva esikoululainen
9. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi


1. Kieli ja vuorovaikutus


Kuunteleminen:

  • kuuntelun ja keskittymisen harjoittelu (musiikin kuuntelu, kaverin kuuntelu, rentoutusharjoitukset, lepohetkellä kirjan lukeminen)
  • annettujen ohjeiden kuunteleminen ja ohjeen mukaan toiminen
  • muistin harjoittaminen
  • äänien kuuntelu ja hiljaisuuden kokeminen(luonnon ja ympäristön äänien kuuntelu, eri tavoilla tuotettujen äänien kuuntelu)

Puhuminen ja ilmaisu:

  • keskusteleminen, kyseleminen, vastaaminen ja kertominen sekä tulevan ennustaminen ja pohtiminen
  • rohkeus ilmaista itseään, omat jutut ja tarinat
  • puheenvuoron pyytäminen ja odottaminen
  • äänenkäytön hallinta
  • sana- ja käsitevaraston laajentaminen
  • ilmaisuleikit - ja harjoitukset
  • jokapäiväiset vuorovaikutustilanteet (oman lelun esittely, kalenterin katsominen, apulaistehtävät, laululeikit ja esittäminen) sadutus.

Kielitietoisuuden kehittäminen:

  • puhuttu kieli ja erilaiset tekstit (erityyppisten kirjojen lukeminen ja tutkiminen)
  • riimit, lorut, rytmittäminen (sanojen, esim. viikonpäivät, nimet, ruokien  nimet, tavuttaminen eri tavoin päivittäin, lorupussi)
  • sanoilla ja lauseilla leikkiminen, lukuleikit
  • äänteet, äänteiden kuuntelu ja kirjaimet
  • sanojen ja lauseiden pituuksien ja merkityksien vertailu

Alkava luku - ja kirjoitustaito:

  • kirjoitetun tekstin esilläolo (nimetään erilaisia esineitä ja tavaroita luokkahuoneessa, kalenteritaulu, yms.)
  • kirjaimilla leikkiminen, leikkilukeminen, sanoihin tutustuminen
  • luku - ja kirjoitussuunta
  • motoriset harjoitukset, kirjoitusasento ja kynäote
  • mallista kirjoittaminen ja päällekirjoitus
  • oma kirjoitus

Lastenkirjallisuus ja -kulttuuri:

  • leikit
  • runot, lorut, riimit, vitsit ja arvoitukset
  • sadut, tarinat ja kertomukset
  • kirjastopalvelujen käyttäminen 
  • teatteriesitykset (lasten omat esitykset ja vierailijoiden teatteriesitykset)
Alkuun

2. Matematiikka

  • luokittelu, vertailu, sarjoittaminen ja järjestäminen
  • leikin ja toiminnan avulla oivaltaminen ja luovuus.

Lukukäsite:

  • lukumäärä, luvun hajottaminen ja kokoaminen, numeromerkki
  • lukujen vertaileminen
  • lukujonotaitojen harjoitteleminen yksilölliset kyvyt huomioiden
  • yhteen - ja vähennyslaskujen harjoitteleminen yksilöllisten kykyjen mukaan

Mittaaminen ja arvioiminen:

  • pituus, massa, tilavuus, raha ja aika (kellonajat)
  • ongelmanratkaisua ja omaa ajattelua arkipäivän tilanteissa (esim. leipominen, kauppa, sää)

Avaruudellinen hahmottaminen:


  • suunnat ja geometriset perusmuodot

Erilaiset graafit esim. pylväsdiagrammit

Matemaattisia taitoja harjoitellaan ja opitaan peleissä, leikeissä, esikoulutehtävissä, liikunnassa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Tärkeää havainnollisuus ja konkreettinen tekeminen ja asioiden liittäminen arkipäivään ja lapsen kokemusmaailmaan.

Alkuun


3. Etiikka ja katsomus


Sisältöjä:

  • toisten huomioon ottaminen (esim. erilaisuuden hyväksyminen, vuoron odottaminen, työskentelyrauha, yhteistyökyky)
  • yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen (esim. pettymysten sietokyky, häviämisen kestäminen, vastuuntunto)
  • ristiriitatilanteiden ratkaiseminen
  • sosiaaliset taidot ja myönteinen asenne
  • ryhmäytyminen ja pettymyksen sietokyvyn kasvaminen
  • tunteiden ilmaiseminen ja toisen asemaan eläytyminen
  • suvaitsevaisuus kaveria, erilaisia ja ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan
  • oman käyttäytymisen arviointi
  • hyvien tapojen noudattaminen (esim. anteeksi pyytäminen ja antaminen, toisen auttaminen, pöytätavat, kiittäminen, tervehtiminen, kohteliaisuus)
  • yhteistyö seurakunnan kanssa (pyhäkoulut, hartaudet, aamunavaukset ja esikoululaisten kevätkirkko) ja vuoden juhla-ajat mukana toiminnassa eri tavoin, kirkolliset juhlat ja niiden taustat

Alkuun


4. Ympäristö- ja luonnontieto


  • ihminen: esim. aistit ja niiden käyttö erilaisissa harjoituksissa, esim. haistelut, maistelut, tunnustelut, kuuntelut, katselut), kehonosat, perhe, minä itse
  • luonnonvarainen ja rakennettu ympäristö (esim. elävä ja eloton luonto, eläimet, kasvit ja kasvu sekä rakennettu ympäristö ja siitä huolehtiminen ja kunnossapito)
  • ihminen ja ympäristö: esim. ympäristöstä huolehtiminen ja luonnon, eläinten ja ympäristön kunnioittaminen, ympäristön siistinä pitäminen, kierrätys ja roskien lajittelu
  • aine (asioiden ja esineiden ominaisuuksien tutkiminen)
  • energia ja voima
  • maa ja avaruus: esim. kartta (välittömästä lähiympäristöstä, kotipaikka, kohti suurempaa kokonaisuutta aina avaruuteen asti), eri maiden ihmiset ja heidän tapansa ja liput, aika (mennyt ja tuleva, vuorokausi, kuukausi, vuosi, vuodenajat)päättely, havaintojen teko (sää, lämpötila), tutkiminen ja kokeilu (esim. veden olomuotojen havainnointi)
  • elämykset ja kokemukset luonnosta ja muusta ympäristöstä

Alkuun


5. Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys


  • perusliikuntamuodot (esim. kieriminen, konttaaminen, kiipeily, hyppiminen, keinuminen ja seikkailuradat)
  • liikuntaleikit, leikkivarjo, vatsalaudat
  • palloilut, pallopelit (esim. sähly ja jalkapallo)
  • luontoliikuntaKasvatus - ja oppimistavoitteet esiopetuksessa

    Tavoitteena on, että esikoululainen:

  • oppii vähitellen huolehtimaan itsestään, tehtävistään ja tavaroistaan
  • oppii ilmaisemaan mielipiteensä ja arvostamaan niitä
  • iloitsee oppimisestaan ja haluaa oppia uutta
  • kiinnostuu tekemään päätelmiä ja arvioimaan toimintaansa
  • oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja vahvistettavat alueensa
  • ymmärtää ja sietää erilaisuutta ja oppii toimimaan yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa
  • omaksuu hyvät käytöstavat ja huomioi toiset
  • oppii pettymysten ja vastoinkäymisten sietokykyä
  • oppii erottamaan oikean ja väärän
  • tuntee kuuluvansa ryhmään

  • hiihto ja luistelu
  • liikkuminen erilaisissa ympäristöissä esim. metsä, urheilukenttä, pururata, jää
  • rentoutus
  • terveyskasvatusta toteutetaan arkipäivän tilanteiden yhteydessä (puhtaus ja asian- ja säänmukainen pukeutuminen, hyvät ja terveelliset ja ennakkoluulottomat ruokailutottumukset, ruokarauha ja lepo)
  • kehon ja ympäristön tuntemus ja hallinta
  • suunnistus

Alkuun


6. Taide ja kulttuuri

Kädentaidot:

  • askartelut
  • puutyöt (esim. geoalusta, lasaten omat työt)
  • rakentelu
  • erilaisiin materiaaleihin ja työskentelytekniikoihin tutustuminen (savi, villa, huovutus, paperimassatyöt, liisterityöt, kankaanpainanta, taikataikina, mosaiikki ja luonnon materiaalit)

Kuvataide:

  • piirtäminen (vesivärimaalaus, hiilellä piirtäminen, sormivärit), maalaaminen, muovailu ja rakentelu

Musiikki:

  • kuunteleminen ja laulaminen ja erilaiseen musiikkiin tutustuminen
  • rytmi ja soittaminen soittimilla ja kehosoittimilla
  • musiikkimaalaus ja -liikunta
  • lasten omien soittimien ja musiikin päiviä
  • musiikkikokemukset ja -elämykset

Kulttuuri:

  • erilaiset perinnejuhlat ja -tavat esim. Kalevala-juhla, museokäynnit, entisajan elämään ja tapoihin tutustuminen

Alkuun


7. Yhteistyötahot


  • vanhemmat (esim. hoito- ja kasvatussuunnitelmakeskustelut vähintään kaksi kertaa toimintakausi, päivittäiset keskustelut ja henkilökohtaiset tapaamiset, puhelinsoitot, reissuvihko kodin ja esikoulun väliseen yhteydenpitoon, vanhempainillat tai yhteiset retket ja juhlat)
  • koulu (ruokasalin, atk- ja teknisen luokan käyttömahdollisuus samoin liikuntasalin, esikoululaiset osallistuvat aamunavauksiin, esiopetuksen aikuisen osallistuminen opettajien viikkopalaveriin eli tiedonkulku on näin tehokkaampaa puolin ja toisin, vuosittain tehtävä koulun ja esiopetuksen välinen yhteistyösuunnitelma, osallistuminen koulun järjestämiin juhliin ja tapahtumiin
  • erityisopettaja ja muut opettajat (vanhempien luvalla helppo tehdä samassa talossa yhteistyötä esikoululaisten tulevaa koulun aloitusta ajatellen)
  • erityisopettaja tekee toukokuussa esikoululaisille kontrolloidun piirros tarkkailun (KPT)
  • sosiaalityöntekijät, konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja koulupsykologi
  • tarvittaessa terveydenhoitaja, puheterapeutit, toimintaterapeutit,
  • fysioterapeutit.
  • kirjasto
  • seurakunta
  • päiväkoti ja perhepäivähoito
  • kylän yritykset
  • paikalliset retkikohteet (kotiseutumuseo, luontopolku, leikkikentät, maatilat)
  • esikoululaisten kuljetuksesta vastaavat liikennöitsijät
  • kiinteistönhuolto
  • siistijät
  • palolaitos

Alkuun


8. Erityistä tukea tarvitseva esikoululainen



Erityistä tukea tarvitseva esikoululainen on lapsi, josta asiantuntija on antanut lausunnon. Samoin erityiseen tukeen oikeutettuja ovat lapset, joilla on pidennetty oppivelvollisuus tai joiden koulunkäynnin aloittamista on lykätty vuodella.

Erityistä tukea tarvitsee myös lapsi, jolla on vanhempien, kasvatus – tai terveydenhuollon asiantuntemuksen mukaan oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lapsen esiopetuksen suunnitelmassa ja erityisopetukseen otetuille lapsille laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestelyjä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellään ympäristöä koskevat muutos – ja kehittämistarpeet yksilöllisesti jokaisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen oppimisen kannalta. Erityisopetus esiopetuksen aikana järjestetään pääasiassa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai tarpeenvaatiessa pienryhmä- tai yksilötyöskentelynä.


9. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi

Syksystä 2004 alkaen esikoulussa on käytetty kellomallia, joka on apuvälineenä esiopetuksen suunnittelussa, lasten kouluvalmiuksien arvioimisessa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Yhdessä vanhempien kanssa tehdään esiopetuksen suunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vähintään kerran toimintakauden aikana. Arvioinnin tavoitteena tulee olla lapsen yksilöllisyyden tavoittaminen opetus- ja kasvatustyössä.

Lapset keräävät toimintaan, opittuihin asioihin ja muihin heille tärkeisiin asioihin liittyviä töitä ja tuotoksia.
Esiopetuksen aikana lapset harjoittelevat itsearviointia, jonka tavoitteena on tukea lapsen minäkuvan kehitystä.

Arviointi kuuluu osana päivittäiseen työskentelyyn ja toimintaan, koska se ohjaa suunnitelmien ja menetelmien tarkistamista ja uusien tavoitteiden asettamista.


Esiopetus on jatkuva löytämisen prosessi, jossa ovat osallisina sekä lapsi että aikuinen.

Rupatteluhetkiä,
onnen hetkiä,
sanoja, kuvia,
lorujen huvia,
paljon työtä
ja työn iloa,
sanoja reppuun
tuhat kiloa!

Alkuun